sunnuntai 23. elokuuta 2015

Timanttityttö 2015

Onpa ollut haipakkaa.. osallistuin 22.8 Jämsän Fitfestissä Timanttityttö SM-karsintaan. Laji on uusi ja fyysisesti haastava, joskin siihen kuuluu myös ns. shining round -esittelykierros, mutta se on valvuoden päässä body-lajien t-kävelyistä. En ollut koskaan nähnyt yhtään kilpailusuoritusta, joten melko lailla avoimin mielin....

Sitten töihin
rinnalleveto ja ylöstyöntö 2 min tangossa 80% omasta painosta..
maastanosto 2 min tangossa 120% omasta painosta
tangossa roikkuminen max aika
hoover max aika

Ensimmäinen laji oli minulle pahin, koska en ylöstyöntöä ole treenannut juuri ollenkaan ja kisapaino aika kova kumminkin. Mutta niin ylitin itseni ja sain kuin sainkin jotakin räpellettyä. Kolmessa seuraavassa lajissa sitten sain lajivoitot ja viimeisessä vielä kisan ennätyksen. Eli lankkupito loppuhuipennukseksi 9:21. Lankku noiden kolmen ensin tehdyn lajin päälle on muuten melko mielenkiintoista, kun kroppa on jo valmiiksi väsynyt. Maastaveto oli minulle lankun ohella "helpoin", jos näin nyt voi sanoa, koska helppoa ei ollut. Ensimmäisen minuutin jälkeen alkaa rauta todella painaa tangossa, kun lihakset hapottaa ja kroppa huutaa happea.

Ja niin taisin yllättää itseni ennen kaikkea ja varmaan muutaman muunkin napatessani karsintavoiton. NYT alkaa ihan armoton treeni.. Kovasti ei ole aikaa, mutta tiedän mihin pitää panostaa ja loppu onkin armotonta työtä. Toivotaan, että pysyn kunnossa ja terveenä.

Laji on siis Voimalajiliiton alainen ja SM-kisat käydään lokakuussa Hämeenlinnassa. Hommaa organisoi Heavy Events. Ihan mahtaviin tyyppeihin jo nyt saanut tutustua; mieletöntä yhteishenkeä ja toisen tsemppaamista.

Tässä vielä eilisen finalistit; allekirjoittanut ja Katja Lariola. Kuva; Heavy Events.

Kisan jälkeen armottoman nälänä saatelemana pysähdyin jokaiseen mahdolliseen pit stoppiin syömään :D Kovaa hommaa siis sekin. Nyt jatkuu arki ja treenit. Kyllä tästä hyvä tulee!!!

Tarinan opetus; ainoat rajat asetat sinä itse!!!



keskiviikko 12. elokuuta 2015

Hierontaa

Onhan ollut päivä.. ensin töissä koko paivä saunalla... kuumuutta, hikeä... ja töistä suoraan hierojalle. Edellisestä hierojakäynnistä on LIIAN KAUAN! Nyt päätin, että en ihan niin pahasti enää laiminlyö lihashuoltoa. Jospa se panostus näkyisi tuloksissakin. Varsinaisesti en koe olevani kovin jumissa, ainoastaan pohkeet ja tuo joulukuussa loukkaantunut pakara välillä jämähtävät. Selkäkin on itse asiassa lapaluiden välivtä vähän perunapeltoa.. Eli joo, sinne hierojalle vaan kiltisti. Urheiluhieroja Harri Marila sai kyseenalaisen kunnian silotella lihasmuhkuroita ja perunapeltoja. Säestin toimitusta välillä ähinällä ja irvistyksillä. Etureidet ja pohkeet olivat pahimmat. Varsinkin pohkeet. Salitreeni ja viikottaiset tuntien tanssimiset ovat tehneet totisesti tehtävänsä. Hierontapäydältä noustessa pohkeisiin sattui niin, etten meinannut kävelemään päästä. Ja kuulemma käsittely oli vielä "ihan kevyt". Eli kiltisti varasin uutta aikaa.

Tänään sain postissa aivan ihanat housut Gazozilta. Mielettömän mukavat päällä, näyttävät farkuilta ja tuntuvat ihan treenitrikoilta. Huiput!!


Toinen lepopäivä menossa... siivoilua kotona, laskujenmaksua, ruuanlaittoa. Ihan normisettiä, että eipä tässä ihmeisiin ole aikaa, vaikkei salillakaan  käy. Siis mihinkään erityiseen.

Nyt yritän saada pohkeet takaisin kuosiin, että pääsen viikonloppuna tanssimaan ja salille.

sunnuntai 9. elokuuta 2015

Huippudraivia, kipua, särkylääkettä, linimenttiä, rullausta...

No, tänään se sitten tapahtui.. Takareisi- pakaratreeniä olin tekemässä, ja kaikki sujui ihan mielettömän hyvin, nostin treenipainoja ja virtaa oli kuin pienessä kylässä. Sitten kolmannessa valakyykkysarjassa ihan pikkusien tuohon oikeaan lonkkaan vihlaisi... Nooh, jatkoin treeniä ja edelleen hyvin sujui. Lantionnostoa tangolla, 60kg painoa, ihan loistavasti. Sitten leveää prässiä, ei tunnu missään... Mutta suorin jaloin maastaveto; muutama vihlaisu ala-asennossa. Voi pirulauta!!!! Niin hyvin kuin tuo lonkka onkin nyt kestänyt. No, tein treenit loppuun, yritin keskittyä oikeaan pakaralihakseen ihan erityisesti. Kotiin ja Buranaa sekä ArnicaIce-linimenttiä. ON muuten loistokamaa ja löytyy ihan Agrimarketin hevostarvikehyllystä.

Pientä jomottelua ollut pitkin iltapäivää. Niin sitten kaivoin putkirullan ja rullailin. Ja venyttelin, erityisesti lonkankoukistajat. Ja nyt alkaa olla parempi. Mä olen vakaasti sitä mieltä, että kipu tulee lihaskireydestä, erityisesti tuo lonkankoukistajan venytys aina auttaa, jos pakara muutenkin jumittaa. Nyt sormet ja varpaat ristiin, että huomiset maastavedot sujuvat ilman kipua!!! Sitten onkin vuorossa lepoviikko. Ja yritän saada hierojalle aikaa, niin saadaan paketti kuntoon taas. Jos taas huomisen jälkeen pahenee, pitää varmaan konsultoida valmentajaa plan B:stä.

Ohjelmassa on nyt muutamia painonnostotyyppisiä liikkeitä ja nostan kyllä hattua painonnostajille. Ihan mieletöntä koko kropan hallintaa tarvitaan tuossa valakyykyssäkin.

Mitä ihmettä sitä oikein tekee, kun on monta päivää totaalilepo salilta. Sehän tässä on vaikeinta. Ehkä yritän hoitaa hieman laiminlyötyä sosiaalista elämääni. Ikkunoiden pesun jo päätin skipata tältä kesältä; säätelen sitten sälekaihtimilla, jos alkaa ahdistaa :D

Ai niin, anteeksi jo etukäteen, ihan mahdottomasti ei multa varmaan tuu sellaisia töröhuuliripsräps-selfieitä, kun mä vaan en pysty siihen :D Niitä pitää hakea muiden blogeista. Kyllä mäkin jotain kuvaa jossain kohti yritän laittaa, mutta kun yksin treenaan, niin.. no, treenaan.... Että joskus jos tuo mies on kameran kanssa lähettyviää, niin saattaa jonkun treeni-irvistyksen vangita. Tai kehityskuvan. Tai jotain.

Blogi kaivettu esille.. oliko mulla tämmöinenkin aloitettuna

Kas, kaivoin vanhan blogini, jota aloittelin pari vuotta sitten. No aika lailla on tapahtunut... Pystyisinköhän mä nyt kirjoittamaan aktiivisemmin...

Tähän nyt siis pikabriiffaus;

Aktiivisempi salitreenaus alkoi siis 2013, jolloin olin toipunut rintasyövästä ja vielä viimeinen leikkaus kolkutteli ko. keväällä ovella. Tavoitteena ja haaveena bodyfitness-kisat. Nooh, matkan varrella tavoite siirtyi enemmänkin voimapuolelle, koska en oikein koe omakseni ajatusta, että poseeraisin kisavärissä bikineissä lavalla. 2013 elämääni tuli myös 15 vuoden tauon jälkeen tanssi; lavatanssit tarkemmin. Ja niin vuonna 2014 tuli kulutettua useampi pari tanssikenkiä. Salilla kävin toki edelleen. Vaan kun samaan aikaan elämässä oli muutakin muutosta; uusi parisuhde muun muassa, ei oikein paukkuja ollut edes ajatella kisaamista.

Ja kun joulukuussa 2014 koirien kanssa juoksulenkillä tapaturmaisesti loukkasin koko lonkan-/pakaranseudun ja siitä toivuin aina huhtikuulle 2015 saakka, oli tämän vuoden salitreenit siinä. Tanssimassa pystyi sentään käymään. Muuten olisi pää seonnut.

Tässä siis ollaan nyt. Huhtikuussa otin ohjelman, joka oli enemmänkin pienemmillä painoilla ja pidempiä sarjoja. Ja ruokavaliolla kiristettiin kolmisen kiloa painoa pois; miltei siihen, missä olin ennen syöpähoitoja. Heinäkuusta alkaen Fitfarmin valmennuksessa. Treeni koveni; kunnon painot (viimeinkin!!!!) ja lyhemmät sarjat. Ruokaa kunnolla koneeseen ja nyt tehdään töitä!!

Aikatauluni on todellakin kiireinen. Mutta yritän kirjoitella. Joskus edes.

Tosiaan, olen unohtanut fitness-lavat. En varmastikaan pystyisi siihen posettamiseen. Mutta voima kiinnostaa.. suorittaminen siis. Voimanosto.. Sitten minua on kiehtonut ja viime syksystä (ja kiehtoo edelleen)  Timanttityttö-kisa . Siinä on myös pieni ns. poseerauskierros, mutta hyvin erityyppinen kuin bf-kisoissa. Itse kisa muodostuu ihan fyysisistä suoritteista. Ja toden totta ei mitään hyppynarun pyörittelyä. Jokainen voi kokeilla miltä tuntuu tehdä ensin 2 min. maksimitoistomäärä rinnalleveto ja ylösstyöntö suorille käsille 80% oman kehon painosta, sitten maastaveto sama setti 120% oman kehon painosta ja sen päälle roikkuminen max aika ja hooverpito max aika. Mulla kompastuskivenä tuo rive. Kun ei ole tuollaisia ns. painonnostotyyppisiä liikkeitä todellakaan tullut tehtyä. Kävin jo syksyllä 2014 Puputin Jenniltä hakemassa oppia tekniikkaan ja kyllä se silloin ns. saatiin 40kg suorille käsille. Eli todellakin tekniikka on tärkeää. Sitten tuli se loukkaantuminen ja asia jäi. Nyt kesällä kaivoin ajatuksen taas naftaliinistä, kun ohjelmaani tuli rinnalleveto. Ja on tosiaan tekniikka kadoksissa.. Parhaani mukaan yrittänyt kaivella muistin sopukoita ja kyllä se sieltä.. Mutta tarkoituksena ottaa taas kertaus painonnostopuolelta, niin päästään sinne kisapainoihinkin tästä.. Joo, tuosta voi lukea rivien välistä.... ;) Katsotaan...